Paljon melua tyhjästä

9789510330630Paljon melua tyhjästä on ihana komedia, jossa on (jo tutuksi käyneeseen tapaan) katkera sivujuoni. Aragonian ruhtinas Don Pedro saapuu kyläilemään kuvernööri Leonaton kotiin. Siellä asuu kaksi viehättävää nuorta naista, Hero ja Beatrice, joihin Pedron miehet Benedict ja Claudio oitis rakastuvat. Benedictilla ja Beatricella onkin jo valmiiksi meneillään kipinöivä viha-rakkaus-suhde.

Beatricen ja Benedictin tarinaa pidetään usein esikuvana riiteleminen tarkoittaa rakkautta -troopille. (”Wonderful girl! Either I’m gonna kill her, or I’m beginning to like her”, kuten Han Solokin sanoo.) Juoni on nykyisin todella käytetty, mutta hyvin kirjoitettuna se toimii, koska se tarjoaa mahdollisuuksia komediaan, säkenöivään dialogiin ja syviin tunteenpurkauksiin.

Paljon melua tyhjästä -näytelmän toinen juoni kertoo Herosta ja Claudiosta, jotka joutuvat pelinappuloiksi prinssin veljen juonitteluihin. Heron siveys asetetaan kyseenalaiseksi, eikä tämä elämää suurempi ongelma ratkea ennen kuin vietetään valehautajaisia. Tässäkin näytelmässä ollaan pakkomielteisen kiinnostuneita koskemattomuudesta; ”nothing” oli aikansa slangia ja tarkoitti pimppiä.

Suomennos on Kersti Juvan. Hän on käyttänyt viisipolvista jambia, toisin kuin useimmat suomentajat. Joku runous/kieli/käännös-conoisseur varmastikin pystyy arvioimaan ratkaisua analyyttisesti, minun täytyy vain todeta, että lopputulos on rento, kaunis ja hauska. Tämä näytelmä oli tosi kiva lukea.

Katsoin myös Joss Whedonin ohjaaman Paljon melua tyhjästä -elokuvan. Se oli hyvä, 4/5. Tarina oli tuotu nykyaikaan ovelasti tekemällä hahmoista rikollisjengien johtajia ja heidän hitmanejaan. Se selitti luontevasti väkivaltaisuuden, jyrkät kunniakäsitykset, käsittämättömän alamaisuuden ylempiä kohtaan ja lain tuolla puolen operoinnin. Kaikki olivat humalassa koko ajan, mikä selitti vielä enemmän. Elokuva on pienimuotoinen, mustavalkoinen ja riisuttu. Koko juttu on kuvattu muutamassa päivässä Joss Whedonin kotona ja näyttelijät ovat ohjaajan kavereita ja faneille tuttuja tv-sarjoista. Parhaiten mieleeni jäi Don Pedron hahmo. Luettuna hän jäi ihan taustalle, mutta Reed Diamondin näyttelemänä prinssi on tosi kiehtova hahmo; vallan eristämä, manipulatiivinen ja traagisen yksinäinen. Vaikka hän määrää kaikkia, hänellä on kaikkein huonoimmat kortit. Alaiset löytävät rakkauden, mutta itsellä ei ole ketään, velikin vaan juonittelee.